Naisleijonien pettymys: Suomi ei saanut tehtyä maaliakaan Sveitsiä vastaan
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue Naisleijonat koki suuren pettymyksen Milano-Cortinan talviolympialaisissa 2026, kun joukkue putosi olympiaturnauksesta puolivälierissä Sveitsiä vastaan tappioon 0–1. Ottelu jäi historiaan suomalaisittain myös siksi, että Suomi ei onnistunut tekemään maaliakaan tässä ratkaisevassa kamppailussa. Sveitsille riitti yksi maali ja erinomainen torjuntatyö maalivahti Andrea Brändliltä varmistaakseen paikan välieriin.
Naisten jääkiekon olympiaturnaus oli monella tapaa vaikea Naisleijonille. Turnaus alkoi tappioilla, ja vain yksi voitto kirjattiin alkulohkossa. Tämä voitto tuli samaa Sveitsiä vastaan ottelussa, jossa Suomi voitti 3–1 ja sai helpotuksen tunteen päälle ennen puolivälierää.
Sveitsi puolestaan käytti hyödykseen Suomen tehotonta viimeistelyä ja varmisti voiton puolivälierässä toisen erän osumalla, jonka jälkeen suomalaiset eivät löytäneet tasoitukseen johtavaa ratkaisua. Sveitsin maalivahti oli ottelussa avainasemassa pelaten loistavan pelin ja keräten suurimman osan torjunnoista. Toisaalta suomalaisten pelaajien laukauksista puuttui sekä voima että tarkkuus.
Turnauksen tuloskierre
Naisleijonien turnaus Milanossa oli yksiselitteisen heikko. Suomi aloitti kisat tappiolla vahvoja joukkueita vastaan ja jäi maalitilastoissa heikoksi. Peli Yhdysvaltoja vastaan 0–5 ja Tshekkiä vastaan 0–2 maalinteko oli suomalaisille haastavaa. Ainoastaan voitto Sveitsiä vastaan toi maalinteon iloa joukkueelle alkusarjassa.
Koko turnauksen aikana Suomi teki yhteensä kolme maalia, kaikki yhdessä ottelussa Sveitsiä vastaan. Muissa otteluissa joukkue jäi maaleitta, mikä kuvaa turnauksen suurinta ongelmakohtaa: tehokkuuden puutetta hyökkäyspäässä.
Puolivälierän käännekohta
Puolivälieräottelu Sveitsiä vastaan alkoi positiivisesti, mutta maali vastustajalle toisessa erässä muutti suoraa länteen. Sveitsin Alina Müller oli ottelun ratkaiseva maalintekijä, joka löi kiekon ohi suomalaismaalivahti Sanni Aholan varmistaen 1–0-voiton.
Sveitsin maalivahti Andrea Brändli oli yksi ottelun parhaita pelaajia, pelaten uskomattoman määrän torjuntoja. Hänen ottelunsa aikana tekemät 40 torjuntaa olivat ratkaiseva tekijä Sveitsin voitossa.
Suomi hallitsi pelin viimeistä erääkin ja ylivoimaisesti laukoi kohti maalia, mutta luovuttamatta eivät suomalaiset onnistuneet tasoitusta tekemään. Tämä kertoi siitä, että ongelmat maalinteossa eivät rajoittuneet yksittäiseen otteluun vaan ne olivat kestäneet koko turnauksen ajan.
Maalinteon ongelma suurempana haasteena
Suomen joukkueen heikko maalinteko ei ollut vain satunnainen ilmiö. Turnauksessa joukkue pystyi maalintekoon vain yhdellä ottelulla, mikä on poikkeuksellisen heikko suoritus olympiaturnauksessa. Monet ottelut päättyivät ilman, että Naisleijonat pystyi ohittamaan vastustajan maalivahdin.
Harjoituksissa ja alkulohkon otteluissa nähtiin tilanteita, joissa suomalaiset pääsivät maalipaikoille, mutta viimeinen puristus puuttui. Peliä leimasi usein laukauksien vähäisyys tai liian vaikeista paikoista tehty yritys.
Analyyseissä on tuotu esiin myös rakenteellisia haasteita. Valmennusjohto joutuu pohtimaan, miten joukkue voi tulevaisuudessa ratkaista paineen alla. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan uusia taktiikoita ja maalinteko-osaamisen kehittämistä, jotta Suomi voi palata kärkikamppailuihin kansainvälisellä tasolla.
Naisleijonien turnauksen kulku ja tilastot
Suomi sijoittui lohkovaiheessa neljänneksi ja eteni pudotuspeleihin mutta ei kyennyt jatkamaan voitokasta putkea puolivälierän jälkeen. Tässä on tiivis katsaus turnauksen tuloksiin ja tapahtumiin:
- Suomi – USA: 0–5 (tappio)
- Suomi – Tshekki: 0–2 (tappio)
- Suomi – Sveitsi: 3–1 (voitto)
- Suomi – Kanada: 0–5 (tappio)
- Puolivälierä: Suomi – Sveitsi: 0–1 (tappio)
Tulosten perusteella Suomi teki vain kolme maalia koko turnauksessa ja jäi maaleitta neljässä ottelussa. Tämä kuvastaa suurta tehovajetta verrattuna vastustajiin, joilla monilla oli laajempi maalintekokyky.
Mihin tämä jätti joukkueen?
Vaikka turnaus ei sisältänyt Suomea mitaleilla palkintopallilla, se oli silti täynnä oppeja tulevaisuuteen. Naisleijonien joukkueessa on useita lahjakkaita pelaajia, kuten Elisa Holopainen ja Viivi Vainikka, jotka voivat jatkaa kansainvälistä uraansa vielä vuosia.
Pitkän olympiauran tehnyt kapteeni Michelle Karvinen pelasi viimeistä turnaustaan Naisleijonissa, mikä teki pudotuksesta entistä tunteikkaamman. Hänen läsnäolonsa ja johtajuutensa tulevat jäämään suomalaisille fanien mieleen.
Vielä pahempi uhka on se, että Suomen naisjääkiekon tulevaisuus tarvitsee suurempaa panostusta nuorten pelaajien kehitykseen ja harrastajamäärien kasvattamiseen. Ilman vahvaa pohjaa junioritasolla on vaikea taata menestystä myös kansainvälisissä peleissä tulevaisuudessa.
Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterä alkoi maalata jo isompaa kuvaa maalinteon tuskasta puhuttaessa.
– Tämä on maalintekokilpailu ja sillä sipuli. Joillakin se taito on ja joillakin sitä ei ole. Kyllä naiset tänään ihan riittävästi loivat maalipaikkoja voittamiseen. Eikä tämä ole resurssikysymys. Vielä en miesten puolella ole koskaan kenenkään kuullut seuraharjoituksissa laittaneen laukaustaan kuntoon. Kyllä se tehdään vanerilta, Lehterä paalutti.
Yhteenveto
Suomen Naisleijonien olympiaturnaus Milano-Cortinassa 2026 oli odotuksia ristiriitaisempi. Huippulupaava ryhmä kohtasi vaikeuksia tehokkuudessa ja maalinteossa, mikä johti turnausputken varhaiseen päättymiseen. Puolivälierässä Sveitsi oli tiukassa kamppailussa vahvempi ja vei voiton niukasti 1–0. Tämä tulos jää historian kirjoihin suomalaisen jääkiekon esityksenä, joka vaatii pohdintaa ja kasvua tuleviin arvokisoihin
