Salibandyn suosion kasvu on nyt konkretisoitunut kaudelle 2024–2025 ilmoittautuneiden joukkueiden määrässä. Tällä kaudella yhteensä 2 544 joukkuetta ympäri Suomen on ilmoittautunut virallisiin sarjoihin. Luvuissa näkyy selkeä nousu verrattuna pandemiavuoden huippuihin – ihmiset palaavat aktiivisesti kaukaloihin niin juniori‑ kuin aikuissarjoissakin. Tämä kehitys ei ole sattumaa, vaan seurausta Salibandyliiton määrätietoisesta toiminnasta kilpailutoiminnan ja seurojen vuorovaikutuksen saralla.
Salibandyliiton kilpailutoiminnan johtaja Ari Vehniäinen korostaa, että määrälliseen kasvuun on päästy yhdistämällä suunnitelmallisuutta ja tiivistä vuorovaikutusta seurojen kanssa. Vehniäinen mainitsee, että kauden valmistelut ovat edenneet aikataulussa, ja alueellisia sarjapalavereita on pidetty yli sata kesän ja alkusyksyn aikana – merkittävä hyppäys aiempaan. Tämä on poikinut palautetta ja parantanut joukkueiden arkea sekä tehnyt ilmoittautumisprosessista johdonmukaisemman.
Kasvu kaikissa ikäluokissa
Salibandy on saavuttanut kasvua kaikissa ikäluokissa: aikuisten sarjoissa sekä vanhemmissa ja nuoremmissa junioreissa on nähty ennätysmäinen osallistuminen. Juniori-ikäluokkien aktiivisuus ilmentää harrastuksen jatkuvuutta ja laajemman pohjan kehittymistä. Kun harrastajamäärät nousevat läpi koko ikäkaaren, voidaan puhua aidosta lajibonansa kasvusta.
Aikuisten puolella kiinnostus on myös lisääntynyt, mikä kertoo salibandyn houkuttelevuudesta liikuntamuotona kaikenikäisille. Harrastesarjojen tarjonta, 3v3‑formaatit ja seniorisarjat tuovat lajille entistä laajemman kirjo osallistumismahdollisuuksia. Tämä luo synergiaa ja nostaa lajikulttuuria, mikä näkyy selvästi ilmoittautuneiden joukkueiden määrässä.
Miten suunnitelmallisuus näkyy?
Salibandyliiton suunnitelmallisuus konkretisoituu sarjapalavereissa, joissa seurat ovat olleet mukana lajikehityksen keskiössä. Yli sadan alueellisen palaverin järjestäminen ennakoi tulevan kauden toimintamallia ja antaa seuroille mahdollisuuden vaikuttaa – mikä ei ole itsestäänselvyys urheilun ylläpitotoimijoille. Tämä malli on yhdistelmä proaktiivista organisaatiota ja kuuntelevaa toimintaa.
Palaverien kautta seurat ovat pystyneet tuomaan esille arjen haasteita, minkä ansiosta Salibandyliitto on pystynyt reagoimaan nopeammin esimerkiksi aikataulu-, resurssi- ja kilpailujärjestelyihin liittyviin kysymyksiin . Tämä on nostanut tyytyväisyyttä seuroissa ja kannustanut myös uusia joukkueita mukaan tuleville kausille.
Vuorovaikutuksen merkitys
Vehniäisen mukaan keskeinen kasvuun vaikuttanut tekijä on ollut “vuorovaikutuksen lisääntyminen merkittävästi”. Tämä tarkoittaa käytännössä seurojen ja liiton tiiviimpää yhteydenpitoa, tiedon jakamista ja palautteen hyödyntämistä kilpailutoiminnan kehittämisessä. Seurat kokevat tulleensa kuulluiksi, ja tämä motivoi järjestäjiä panostamaan entistä vahvemmin järjestelmiin ja palveluihin.
Kun viestintä toimii, kasvaa myös luottamus liiton toimia kohtaan. Uusia seuroja rohkaistaan aloittamaan toiminta, ja jo olemassa olevat aktivoituvat ilmoittamaan lisää joukkueita eri sarjoihin. Vuorovaikutus on näin nähtävissä konkreettisena joukkueiden määrän kasvuna.
Aikataulut ja jalkauttaminen
Kauden 2024–25 valmistelut ovat tapahtuneet aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Etelä-Suomessa on esimerkiksi noudatettu tarkasti ilmoittautumisen, laskutuksen ja sarjajärjestelyjen aikatauluja, ja TorneoPal‑järjestelmän kautta ilmoittautuminen on sujunut selkeästi. Tämä järjestelmällisyys on tärkeä perusta myös maakuntarajojen yli toimittaessa.
Myös junioripuolella asetetut rajaukset, pelimuodot ja sarjapalaverit on aikataulutettu selkeästi, mikä on edistänyt ilmoittautumisten sujuvuutta ja joukkueiden valmistautumista. Tämän laatu- ja ennakointityön pohjalta ilmoittautumiskampanjat ja tekninen tuki on pystytty kohdistamaan tehokkaasti seuroille, mikä näkyy lopullisissa luvuissa.
Tulevaisuuden mahdollisuudet
Jos kehitys jatkuu ennusteiden mukaan, salibandy voi saavuttaa uusia kävijä- ja harrastajamääriä lähivuosina. Sarjapalaverit ja vuorovaikutus rakentuvat yhä vahvemmin osaksi liiton arkea, mikä vahvistaa koko lajin kehitystä. Kun suunta on jo osoittanut nousua, on syytä pohtia laajentumista uusille alueille ja tuoda salibandya entistä monipuolisemmin eri kohderyhmien saataville.
Seurojen kasvaessa myös yhteistyömahdollisuudet kuntien, koulujen ja muiden lajien kanssa voivat avautua entistä laajemmin. Tämä voi vahvistaa salibandyn asemaa liikuntapalveluissa ja yhteisöllisissä toimintaympäristöissä. Lisäksi digitaalisten palveluiden integroiminen ilmoittautumisiin ja vuorovaikutukseen helpottaa arkea niin seuroissa kuin liitossakin.
Yhteenveto listana
- 2 544 joukkuetta ilmoittautunut kaudelle 2024–2025
- Joukkueet lisääntyivät sekä aikuisten että juniorisarjoissa
- Yli sata alueellista sarjapalaveria kesän–syksyn aikana
- Suunnitelmallisuus ja vuorovaikutus keskeisiä kasvun moottoreita
- Aikataulutettu ilmoittautuminen toimivat sujuvasti TorneoPalissa
- Etelä-Suomessa selkeä malli jalkautettu onnistuneesti
Ennusteet ja suuntaviivat
Tulevaisuudessa salibandy voi vetää entistä laajemman osallistujapohjan, jos nykyinen kehityssuunta jatkuu ennusteiden mukaisesti. Kun vuorovaikutus ja järjestelmällisyys jatkavat yhdistymistään seurakentillä, voi salibandy nähdä uusia alueellisia ja ikäluokkien laajennuksia. Tämä tarjoaa pohjan lajille entistä vakaampaan ja monipuolisempaan tulevaisuuteen.
Seurojen lisäksi liitto voi planneata uusia yhteistyömuotoja esimerkiksi koulujen liikuntaketjuihin tai terveyskampanjoihin, mikä lisää salibandyn näkyvyyttä ja vetovoimaa. Digitaalisten työkalujen kehittämistä ja kansainvälisiä Benchmarkkeja kannattaa hyödyntää, jotta menestyksen taustarakenteet vakiintuvat myös globaalisti.
Lisää: salibandy.fi
