Hollanti saapui EM-kisoihin odotuksia herättäen, muistuttaen vuoden 2017 Euroopan ja 2019 MM-kisojen menestysjoukkuetta. Odotukset turnauksessa olivat korkealla, mutta viimeisessä alkulohkon ottelussa Ranska murskasi oranssit 5–2 – tulos, joka päätti hollantilaisfanien unelmat jatkosta. Tuloksen myötä Hollannin taival EM-kisoissa oli katkera kokemus, sillä joukkue piti hallita “kuolemanlohkoa” ja pelata viimeiseen asti. Hollannin asema mahdollisena jatkoon menevänä joukkueena kaatui strategisiin epäonnistumisiin, joissa osaamista oli mutta kurinalaisuutta puuttui.
Ylen asiantuntijat eivät peitelleet ihmettelyään, keskittyen pelin aukkoihin ja taktisiin ongelmiin. Andres Jonker, joka toimi Hollannin valmentajana vuoden 2025 EM-kisoissa, joutui kovaan tsekkaukseen sekä taktiikan että pelaajavalintojensa osalta. Näkökulmasta heijastui koko kansan kysymys: miksi turnaus alkaa onnistuneesti, mutta romahtaa ratkaisuhetkillä?
Valmennus ratkaisee – mikä meni pieleen?
Ylen asiantuntijat kiittivät hollantilaisten yksilötason kyvykkyyttä, mutta kritisoivat joukkueen kollektiivista otetta. Vaikka materiaalia on riittänyt, taktinen epäselvyys ja epävarmuus kentällä näkyivät läpi pelin – erityisesti puolustusalueella, jossa Ranska iski usein epäjohdonmukaisesta pelistä hyödyntäen aukkoja.
Analyytikot nostivat esiin kysymyksen, miksi joukkue ei sopeudu pelitilanteisiin? Kokonaisuus näytti hajanaiselta: kenties yhden tai kahden tähtipelaajan suoritukset kantavat, mutta kun joukkuepelaaminen horjuu, yksilöt eivät enää pelasta tulosta.
Jonkerin linjaamien pelitaktiikoiden vaikutus jäi erityisen huomion kohteeksi. Belgia-tyyppisten puolustuspelitaktiikoiden luulisi kantavan jatkoon, mutta Hollanti valitsi riskipitoisia ratkaisuja. Tämä jätti tilaa Ranskan kaltaisille vastustajille, jotka puolestaan pelasivat lohkon kovuudesta esiintyneellä päättäväisyydellä.
Ranskan kylmä kone
Ranska astui kentälle vakuuttavana “kuolemanlohkon” päätöspelissä. Heidän puolustuksensa toimi esimerkillisen tiiviisti, estäen Hollannin hyökkäysyritykset tehokkaasti. Voitto 5–2 osoitti, että ranskalaiset olivat taktisella puolella selkeästi vahvempia.
Ylen asiantuntijat korostivat Ranskan yhtenäisyyttä, joka nousi esiin erityisesti puolustuksen ja keskikentän yhteispelissä. Vaikka eksoottisia uhkakuvia hollantilaiset saattoivat luoda, Ranska murskasi ne rauhallisella ja kurinalaisella otteella.
Yksilöistä voimaa – mutta ei kollektiivia
Analyyseille pohjautuen Ylen asiantuntijat muistuttivat, että Hollannissa on lahjakkaita yksilöitä, mutta joukkueen sveitsiläinen muuri sortui heidän johtamattomuuteensa. Kun kentällä ei ollut selkeää kapteenia tai veturia, yksilöiden esiinmarssi jäi irralliseksi.
Puolustuksen aukot sekä keskialueen hallinnan puute nostivat esiin sen, että systeeminen rakennus puuttui. Joukkue, joka toivoi jatkopaikkaa, ei pystynyt synkronoimaan taktiikkaa suhteessa yksilösuorituksiin.
Ylen analyytikoiden mukaan kyse on isomman kuvan ongelmasta: pelaajamateriaalissa on ylilyöntejä, mutta taktinen kompaktius ja selkeä pelitapa loistavat poissaolollaan. Vastaavia puutteita nähtiin jo vuoden 2023 MM-karsinnoissa, joissa joukkue osoitti epäjohdonmukaisuutta.
Peli hajosi – millä korjata?
Yksi suuri kysymys koskee pelin rytmitystä. Hollanti vaikutti hätääntyneeltä, ja Ranska hyödynsi tätä rytmiryöppyjä syöttämällä kentän läpi. Yhden tasapainottavan joukkuepelitavan löytäminen voisi olla vastaisuudessa ratkaisevaa.
Ylen asiantuntijoiden mukaan joukkueen kehitystarpeita on muun muassa pallonhallinnan palauttamisessa ja erikoistilannepelaamisessa. Kun joukkue ei kontrolloi palloa, he ovat haavoittuvia vastahyökkäyksille – kuten nyt nähtiin kertarysäyksellä.
Pelaajamateriaali vs. yhteispeli
Keskeinen osa ongelmaa on selkeästi sekoitus erilaista pelaajaprofiilia ilman selkeää muottia. Yksilötason osaaminen – esimerkiksi hyökkäyksessä tai taka-alalla – ei yksin riitä. Yhteispelin katkeilut kuormittivat taktiikkapuolta, ja joukkue alkoi hajota hetkittäin.
Ylen asiantuntijoiden mukaan pelaajavalinnoista on puhuttava avoimesti. Kuka on kapteeni? Kenellä on valta ja velvollisuus ohjata peliä? Jos näitä rooleja ei määritellä, kollektiivi ei luoda joukkueena identiteettiä.
Tulevaisuus vaakalaudalla
Hollanti joutuu pohtimaan valmennuslinjaansa ja pelikonseptiaan tulevia arvokisoja varten. Jonkerin valmennusstrategia sai syväluotaavaa kritiikkiä, mutta syystä: tulokset eivät seuraa ilman pelijohdon kirkastamista.
Seuraavat EM- ja MM-kisat tarjoavat mahdollisuuden korjata suuntaa. Käytännössä joukkueen täytyy muuttaa lähestymistapansa rajusti – yhdistää yksilötason taito kollektiiviseen kurinalaisuuteen.
Yksi keskeinen toimenpide on pelitavan kirkastaminen – joko paluu klassiseen total footballiin tai uuden, kurinalaisemman systeemin kehittäminen. Jo vuonna 2023 tällainen haaste oli nähtävissä, mutta nyt sen korjaaminen on välttämätöntä.
Toinen linjaus keskittyy valmentajavalintaan. Uusi tekninen johto voisi tuoda mukanaan selkeysvaatimuksen, roolijakauman määrittelyn ja vahvan defenders-johtamisen. Näin kollektiivi rakentuu yksilöiden ympärille, ei toisinpäin.
Yhteenveto
Hollannin roolin romahdus EM-turnauksessa ei kerro pelkästään yksittäisestä ottelusta: kyseessä on signaali laajemman systeemivirheen luonteesta. Jos Hollanti haluaa palata mitalipeleihin, heidän on löydettävä yhtenäistts, kurinalaisuus ja kollektiivinen identiteetti – pelisysteemi, joka kestää suurten hetkien rasitteen- tämä tarvitsenee eri valmentajana ja todennäköistä, että Hollannin maajoukkueelle käy kuin Puolalle Suomi tappion jälkeen.
