HJK ottelutapahtumien ympärille nousi poikkeuksellinen tilanne, kun Helsingin poliisilaitos antoi seuralle uuden määräyksen kotiotteluiden järjestämisestä. Päätös koskee HJK kilpailullisia kotiotteluita, ja sen ydin on selvä: vakavista järjestyshäiriöistä voi seurata katsomonosien sulkemisia, pidempiä rajoituksia ja lopulta jopa ottelu ilman yleisöä. Asetelma on suomalaisessa urheilussa harvinainen, sillä HJK mukaan vastaavaa määräystä ei ole toimitettu muille Veikkausliigan seuroille tai helsinkiläisille urheiluseuroille.

Päätös tuli julki hetkellä, jolloin HJK on itse korostanut tehneensä mittavia turvallisuustoimia. Seura on painottanut, että sen kotiotteluissa turvallisuus menee kaiken muun edelle, eikä alkukaudella ole seuran mukaan nähty häiriökäyttäytymistä kotiotteluissa. Siksi määräys osuu aikaan, joka tekee asiasta tavallista herkemmän ja myös hieman erikoisen tuntuisen.

Kyse ei ole vain yksittäisestä turvallisuuslinjauksesta, vaan laajemmasta keskustelusta jalkapallon kannattajakulttuurista. HJK on näkyvä, äänekäs ja suuri kannattajakatsomo, joka kuuluu vahvasti seuran ottelutapahtumaan. Juuri siksi poliisin päätös tuntuu seuran näkökulmasta myös kilpailulliselta ja yhteisölliseltä kysymykseltä, ei pelkästään järjestyksenvalvonnan tekniseltä asialta.

Poliisin linja on kova

Poliisin päätöksessä määritellään, millaiset teot voidaan katsoa vakaviksi järjestyshäiriöiksi. Tällaisiksi mainitaan muun muassa turvatarkastusten läpi ryntääminen, väkivalta, järjestyksenvalvojien tai muun tapahtumahenkilökunnan koskemattomuuden loukkaaminen, pyroteknisten tuotteiden käyttö, omaisuuden vahingoittaminen ja kentälle ryntääminen. Lista on tuttu monen eurooppalaisen jalkapallosarjan turvallisuuskeskusteluista, mutta suomalaisessa seuraympäristössä näin tarkka seuraamusportaikko on poikkeuksellinen.

Päätöksen mukaan ensimmäinen seuraamus voisi olla kyseisen katsomolohkon sulkeminen seuraavassa HJK kilpailullisessa kotiottelussa. Jos häiriön aiheuttaja tunnistetaan HJK kannattajaryhmään kuuluvaksi ja teko tapahtuu muualla kuin Klubipäädyssä, myös koko Klubipääty voisi mennä kiinni seuraavassa kotiottelussa. Tämä kohta on seuran kannalta erityisen merkittävä, koska se voi kytkeä yhden henkilön toiminnan laajempaan kannattajaryhmään.

Jos häiriöt jatkuvat, asteikko kovenee nopeasti. Seuraavassa vaiheessa katsomonosa voisi olla suljettuna kolme kotiottelua, ja sen jälkeen koko loppukauden 2026 ajan. Lopulta HJK kotiottelu voitaisiin määrätä pelattavaksi kokonaan ilman katsojia, ja häiriöiden jatkuessa tyhjien katsomoiden otteluiden määrä voisi kasvaa.

HJK näkee päätöksessä riskin

HJK on ilmoittanut kunnioittavansa poliisin päätöstä, mutta seura on samalla esittänyt siitä selkeän huolen. Seuran mukaan määräys voi johtaa tilanteeseen, jossa koko kannattajayhteisö kärsii yhden henkilön toiminnasta. Vielä ongelmallisemmaksi asia muuttuu, jos häiriön aiheuttaja ei ole seuran tuntema, kannattajien tuntema tai edes osa HJK varsinaista kannattajayhteisöä.

HJK nosti esiin esimerkin Suomen Cupin vierasottelusta FC Honkaa vastaan. Seuran mukaan HJK kannattajakatsomosta heitettiin kentälle paukkupommi, mutta kannattajat ohjasivat itse tekijän pois katsomosta, minkä jälkeen poliisi otti henkilön kiinni porttien ulkopuolella. HJK mukaan myöhemmissä keskusteluissa nousi esiin, ettei kyseinen henkilö ollut tuttu seuralle, poliisille tai HJK turvalle.

Tämä on määräyksen kannalta olennainen kohta. Jos katsomonosa voidaan sulkea yksittäisen teon seurauksena, ulkopuolinen henkilö voisi pahimmillaan aiheuttaa vahinkoa koko seurayhteisölle. Ajatus ei ole suomalaisessa jalkapallossa täysin teoreettinen, sillä kannattajakatsomot ovat avoimia ympäristöjä, vaikka niissä olisi vahva sisäinen kulttuuri ja omat pelisäännöt.

Seura on kiristänyt omia toimiaan

HJK ei ole jäänyt odottamaan viranomaisilta valmiita ratkaisuja, vaan seura on tehnyt omia muutoksia ottelutapahtumiinsa. Viime kauden jälkeen HJK sulki Klubipäädyn oma-aloitteisesti viiteen ensimmäiseen liigaotteluun. Lisäksi seura toi käyttöön henkilökohtaiset pääsyliput kannattajakatsomoihin, mikä on ollut näkyvä ja osin keskustelua herättänyt muutos.

HJK mukaan se löysi vappuna yhteisen sävelen kannattajien kanssa uusista pelisäännöistä. Seura on kiitellyt myös SLO-toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa seuran ja kannattajien välistä kommunikaatiota. Tämä on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä pelkkä valvonta harvoin ratkaisee kannattajakulttuurin ongelmia, jos luottamus osapuolten välillä rapautuu.

Seura on ottanut käyttöön myös pääsykieltokäytännön. HJK mukaan käytäntö perustuu yksityisen toimijan oikeuteen valita asiakkaansa, ja sen avulla seura voi ilmoittaa etukäteen henkilölle, ettei tämä ole tervetullut ottelutapahtumaan aiemman käytöksen perusteella. Käytäntö eroaa vanhasta mallista, jossa pääsyn epääminen tapahtui käytännössä vasta portilla.

Turvallisuus ja tunnelma törmäävät

HJK tapaus nostaa esiin vanhan mutta vaikean kysymyksen: miten urheilutapahtumista tehdään turvallisia ilman, että tunnelma katoaa? Jalkapallon vetovoima syntyy kentän lisäksi katsomosta, lauluista, lipuista, rytmistä ja siitä pienestä hallitusta kaaoksesta, jota tavallinen runkosarjaottelu tarvitsee ympärilleen. Samalla jokaisella katsojalla, työntekijällä, pelaajalla ja järjestyksenvalvojalla on oikeus turvalliseen otteluiltaan.

Poliisin näkökulmasta yleisötilaisuuksien turvallisuus ei ole pelkkä mielipideasia. Tapahtuman järjestäjä vastaa järjestyksestä ja turvallisuudesta, ja poliisi voi antaa yleisötilaisuuden järjestämisestä ohjeita ja määräyksiä. Kun kyse on isoista yleisötapahtumista, viranomaisyhteistyö on normaali osa tapahtumatuotantoa.

Silti HJK tapauksessa keskustelu siirtyy nopeasti yhden seuran ulkopuolelle. Jos määräys on näin poikkeuksellinen, moni kysyy, millä perusteella juuri HJK nostettiin erilliseen asemaan. Tasapuolisuus on urheilussa herkkä sana, eikä se koske vain sarjataulukkoa, vaan myös sitä, miten viranomaiset kohtelevat seuroja ja kannattajaryhmiä.

Mitä tästä voi seurata

Päätös voi näkyä HJK arjessa monella tavalla. Se voi lisätä painetta järjestyksenvalvontaan, porttitoimintaan ja kannattajien sisäiseen omavalvontaan. Se voi myös tehdä ottelutapahtumista aiempaa varovaisempia, jos seura joutuu arvioimaan jokaisen riskin mahdollisia seuraamuksia koko katsomon kannalta.

Samalla ratkaisu voi sysätä liikkeelle tarpeellisen keskustelun siitä, miten suomalainen jalkapallo suhtautuu kannattajakulttuuriin. HJK ei ole ainoa seura, jonka otteluissa turvallisuus ja intohimo kulkevat välillä lähekkäin. Se on kuitenkin maan suurin jalkapalloseura, ja siksi sen ympärillä tehtävät ratkaisut muuttuvat helposti koko lajin suunnannäyttäjiksi.

Tärkeimmät mahdolliset vaikutukset ovat yksinkertaisia:

• HJK yksittäinen katsomolohko voidaan sulkea vakavan häiriön jälkeen.
• Klubipääty voi joutua kiinni, jos häiriö yhdistetään HJK kannattajaryhmään.
• Toistuvat häiriöt voivat johtaa kolmen ottelun sulkuun tai koko loppukauden rajoitukseen.
• Äärimmäisessä tilanteessa kotiottelu voidaan pelata ilman yleisöä.
• Päätös voi lisätä keskustelua seurojen yhdenvertaisesta kohtelusta ja kannattajien vastuusta.

Lista näyttää paperilla suoraviivaiselta, mutta käytännössä se voi olla kaikkea muuta. Keskeiseksi nousee se, miten häiriön aiheuttaja tunnistetaan, miten hänen yhteytensä kannattajaryhmään määritellään ja miten seura voi puolustaa omaa yhteisöään, jos tapahtuma näyttää ulkopuolelta manipuloidulta.

Katse kääntyy nyt viranomaisiin

HJK mukaan päätös uhkaa syventää kannattajien ja viranomaisen välistä kuilua. Tämä on kova väite, mutta se kertoo tilanteen tunnelmasta. Kun kannattajat kokevat, että heitä rangaistaan kollektiivisesti, yhteistyö vaikeutuu helposti, vaikka juuri yhteistyö olisi tehokkain tapa ehkäistä häiriöitä.

Poliisilla on silti oma tehtävänsä, eikä sitä voi ohittaa kevyesti. Ottelutapahtuman pitää olla turvallinen myös niille katsojille, jotka tulevat paikalle perheen kanssa, ensimmäistä kertaa tai ilman mitään suhdetta kannattajaryhmiin. Jos pyrotekniikka, väkivalta tai kentälle ryntääminen pääsee osaksi otteluiltaa, seuran maine ja yleisön luottamus kärsivät nopeasti.

Siksi seuraavat viikot näyttävät, löytyykö tilanteeseen käytännöllinen tasapaino. HJK on jo rakentanut omia toimintamallejaan ja painottanut kannattajayhteistyötä. Poliisi taas on tehnyt selväksi, että vakaviin häiriöihin voidaan reagoida asteittain kovenevilla määräyksillä.

Isompi kysymys jää auki

HJK tapaus ei ole vain kertomus yhdestä määräyksestä. Se on kuva suomalaisen jalkapallon kasvukivuista, joissa iso kannattajakulttuuri, viranomaisvaatimukset ja seuran oma vastuu törmäävät toisiinsa. HJK haluaa pitää katsomonsa elävänä, poliisi haluaa pitää tapahtumat turvallisina, ja tavallinen katsoja haluaa nähdä hyvän ottelun ilman ylimääräistä säätöä.

Parhaassa tapauksessa päätös pakottaa kaikki osapuolet samaan pöytään. Silloin keskustelu ei jää pelkäksi uhkaksi, vaan siitä voi syntyä parempia käytäntöjä koko suomalaiselle jalkapallolle. Huonoimmassa tapauksessa päätös kasvattaa epäluuloa, ja silloin jokainen seuraava kotiottelu tuntuu enemmän testiltä kuin juhlapäivältä.

Kuvitus on tekoälykuva